SIMULAATIOSTA TEHOKAS TYÖKALU LOGISTIIKKAORGANISAATIOIDEN PEREHDYTTÄMISEEN JA KOULUTTAMISEEN
Kirjoittanut Anssi Salmi.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että simulaation käyttö oppimismenetelmänä voi parantaa opittuja taitoja ja etenkin erilaisten tehtävien hallintaa 10-30 %. (Randrianasolo, 2023) Myös virtuaalisimulaatioiden on todettu olevan varsin tehokas opetusmenetelmä. Esimerkiksi tutkimuksessa, jossa tutkittiin sairaanhoitajaopiskelijoita, huomattiin että virtuaalisimulaatiot paransivat tiedon säilyttämistä jopa 58 % (Chen, 2020).
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?
Jos esimerkiksi varastotyöntekijän tehtävien hallintaa ja tätä kautta yleistä tehokkuutta voitaisiin parantaa simulaatiopohjaisella perehdytyksellä 10 % tarkoittaisi se sitä, että päiväkohtaisesti työntekijä tekisi extraa 42 min (oletuksena 7 h nettotyötä per päivä x 60 min) verrattuna työntekijään, joka ei ole simulaatioiden avulla perehdytetty. Vuoden aikana samainen työntekijä tekisi extraa yhteensä 9 240 min (42 min x 220 työpäivää), eli 154 tuntia. Sivukuluineen laskettuna 30 e:n tuntipalkalla yhden työntekijän tehokkuuden nosto säästäisi organisaatiolle siis peräti 4 620 e per vuosi. Isoissa logistiikan alan terminaaleissa ja varastoissa on tyypillisesti kymmeniä tai jopa satoja varastotyöntekijöitä.
Simulaatioilla on siis huikea potentiaali organisaatioiden perehdytyksen kustannustehokkaana työkaluna.
Simulaatiot ovat monelle tuttuja muun muassa autokoulusta, huvipuistoista sekä tiettyjen alojen täsmätyökaluna, esimerkiksi vaikkapa ilmailussa, jossa moni varmasti tunnistaa simulaatioiden hyödyn.
Ilmailun lisäksi simulaatioita on käytetty muillakin aloilla jo vuosikymmeniä tukemaan oppimista.
Terveydenhuoltoala sekä etenkin suomalaisille tuttu metsäkoneala ovat näistä hyviä esimerkkejä. Terveydenhuollossa simulaatiot ovat arkipäivää ja esimerkiksi ensihoidon koulutuksessa ammattikorkeakoulutasolla lähes kaikki asiakastapaukset ovat simuloitavissa suoraan koulutuksen aikana. Monelle on varmasti tuttu juttu myös EA-kurssin “loppusimulaatiokoe”, jossa useasti simuloidaan erilaisia tapaturmaisia tai sairauspohjaisia tilanteita. Metsäkonealalla simulaatiot ovat olleet osana koulutusta jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi suomalainen metsäkonevalmistaja Ponsse on rakentanut yhdessä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redun kanssa Rovaniemelle metsäalan Euroopan suurimman koulutuskeskuksen.
Simulaatiot taipuvat kuitenkin monelle muullekin alalle. Logistiikan ala on tästä yksi hyvä esimerkki. Logistiikan alalla voidaan käyttää monenlaisia simulaatioita. Yhtenä vaihtoehtona voidaan harkita muun muassa ”live-simulaatioita”, jotka perustuvat draamapohjaiseen (vrt. näytelmä) oppijoiden aktiiviseen osallistamiseen. Toinen hyvä vaihtoehto on käyttää virtuaalisimulaatioita.
Virtuaalisimulaatiot ovat näppärä, yksinkertainen ja kustannustehokas vaihtoehto esimerkiksi organisaatioissa tapahtuvaan henkilöiden perehdyttämiseen tai työssäoppimisen aloittamiseen. Virtuaalisimulaatioiden avulla oppija pääsee tutustumaan ennakolta työympäristöönsä ja näin ajamaan itseään sisään työhönsä sekä toimenkuvaansa.
Virtuaalisimulaatioita voidaan luoda eri tavoin. Logistiikan alalla voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia satelliitti- tai karttapohjaisia ympäristöjä, joissa opiskelija voi “virtuaalisesti ajaa” ajoreittiä ja harjoitella esimerkiksi haastavia liikennetilanteita, havainnoida etukäteen maamerkkejä tai vaikkapa tutustua ennakolta hankaliin ja ahtaisiin lastaus- tai purkupaikkoihin.
Toinen vaihtoehto, jolla virtuaalisimulaatioita voidaan hyödyntää logistiikan alalla, on 360-kuvaaminen. 360-kuvaamisen avulla voidaan mikä tahansa työympäristö – esimeriksi terminaali tai varasto- nopeasti mallintaa virtuaalisen digikaksosen muotoon. Tämän jälkeen perehdytettävä voi rauhassa tutustua työympäristöönsä ennakolta ja havainnoida mahdollisia haastavia työtehtäviä tai jopa riskitilanteita.
Kummassakin edellä mainitussa tapauksessa oppija pystyy ennakolta tutustumaan työympäristöönsä ja oppimaan uutta jo ennen työnkuvan aloittamista. Tämän tyyppinen simulaatioon pohjautuva perehdyttäminen sopii myös oppijan tausta riippumatta kaikille, sillä se ei esimerkiksi vaadi hyvää kielitaitoa tai muuta spesifiä alan osaamista.
Käytettiin sitten mitä tahansa simulaation muotoa, tärkeintä on aina muistaa simulaation pedagoginen tausta. Ilman pedagogiaa mikä tahansa simulaatio jää hyvin ontoksi, etenkin jos sillä on tarkoitus perehdyttää tai muuten opettaa ja kouluttaa henkilökuntaa.
Kirjoittanut: Anssi Salmi, https://www.linkedin.com/in/simulationwizard/
Lähteet:
Chen, Feng-Qin, et al. “Effectiveness of virtual reality in nursing education: meta-analysis.” Journal of medical Internet research 22.9 (2020): e18290.
Randrianasolo, Helisoa, Ulysse Rosselet, and Cédric Gaspoz. “On-the-job training: from actual processes to training scenarios, a methodology.” World Conference on Information Systems and Technologies. Cham: Springer Nature Switzerland, 2023.
