(Artikkeli julkaistu alunperin 27.12.2023 Läpinäkyvää Logistiikka- uutiskirjeessä)
Merenkulun päästökauppa alkaa vuonna 2024
Halusin tuottaa artikkelin, joka kansankielistää päästökaupan ja helpottaa sen soveltamista omaan liiketoimintaan.
Merenkulun päästökauppa alkaa vuonna 2024, tieliikenteen vuonna 2027 ja lentoliikenteen päästöoikeuksien ilmaisjako päättyy vuonna 2025.
Kyseinen järjestelmä perustuu EU:n 55-valmiuspakettiin, jonka tavoite on vähentää EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä.
Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista noin 95 prosenttia kulkee meriteitse. Energialaitokset ja suuret tehtaat kuuluvat päästökauppaan.
”Jos et sä tiedä miten sä pelaat, niin sä tiput pois” – Professori Ulla Tapaninen
Päästökauppa on markkinaehtoinen järjestelmä, jonka tarkoituksena on kannustaa yrityksiä vähentämään päästöjä. Eli pitäisi olla edullisempaa vähentää päästöjä kuin maksaa niistä hyvityksiä. Tulevaisuudessa päästökaupan kustannukset yrityksille kasvavat ja päästöoikeuksien määrä vähenee.
Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia.
Esimerkiksi meriliikenteessä päästökauppa tulee voimaan 40-prosenttisesti vuonna 2024, 70-prosenttisesti vuonna 2025 ja täysimääräisesti vuonna 2026.
”Vuoden 2026 osalta liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on arvioinut Suomeen tulevan ja Suomesta lähtevän merirahdin hinnan nousevan 500–700 miljoonaa euroa vuodessa päästökaupasta johtuen”, lausui
Petri Laitinen HS:n haastattelussa 15.11.2023.
Koska kyseessä on markkinaehtoinen järjestelmä, päästökaupan hintaan voi vaikuttaa esimerkiksi talouden sakkaaminen, jonka takia teollisuuden päästöt vähenevät ja sitä kautta myös päästökaupan hinta voi laskea.
Tässä kuva EU:n päästökaupan hinnoittelun kehityksestä viiden vuoden ajanjaksolta.
Käytännön hinnoittelua
Tarkistin varustamoiden julkista hinnoittelumateriaalia koskien niiden ETS- eli EU:n päästökauppalisää ja keräsin alle muutaman reitin hinnat:
Korostan rohkeutta
Pariisin sopimuksen ja EU:n tavoitteiden tarkoitus on kannustaa yrityksiä päästökauppatyökalullaan rakentamaan vähäpäästöistä tulevaisuutta. Kaikkea ei voi muuttaa sormia napsauttamalla, koska nopeudella on myös negatiivisia kustannusvaikutuksia.
Logistiikan myynti perustuu yleensä muuhun kuin siihen, ettei kukaan muu pysty tarjoamaan kyseistä palvelua. Kuljetusyhtiö maksaa varustamolle lisämaksut ja toivottavasti läpinäkyvästi laskuttaa lisän omalta asiakkaaltaan.
Nykytilanne on, että toimitusketjut muuttuvat jatkuvasti. Päästökaupan ei tulisi vaikuttaa kestävän yrityksen kilpailukykyyn merkittävästi, vaan tukea sen kannattavaa kasvua. Kumppaneita tarkistaessa arvostaisin sitä, kuka on tuottanut minulle informaatiota aihetta koskien niin ettei uusi lisä tule minulle yllätyksenä. Huomioisin myös kuljetusyrityksen täyttöastetta, koska sillä on positiivinen kustannusvaikutus hintaan verrattuna kilpailijoihin.
Peiliin katsomisen paikka?
Uutisia lukiessa tulee väistämättä vastaan tapauksia, kun uudet käytännöt ovat yllättäneet yrityksen. Ei kenelläkään ollut aavistustakaan muutama vuosi sitten, kun jakeluvelvoite tuplaantui, että sen vaikutukset olisivat isot esimerkiksi verkkokaupan pakettien lähetyksissä. On myös naiivia ja vaarallista toivoa tukia tai huojennuksia tavoitteisiin, koska logistisesti Suomi tulee aina olemaan saari. Olemme 100% itse vastuussa tulevaisuudesta, ja on oltava kunnia viedä omaa yhteisöä eteenpäin.
Tärkeintä on ymmärtää tulevat tavoitteet ja tarkistaa niiden vaikutukset omaan liiketoimintaan. Tämän pohjalta on hyvä tuottaa muutama mahdollinen skenaario tulevaisuudesta ja tarkastella kriittisesti niiden vaikutuksia.
Korostan rohkeutta tehdä asioita toisin. Operatiivisten henkilöiden tulee kertoa ja esittää johdolle omat ratkaisunsa yllä olevaan. Jos päästökauppa vaikeuttaa yrityksen vientiä ensimmäisestä vuodesta lähtien, on hyvä miettiä, mikä on tuotteeni ainutlaatuinen myyntiväittämä, kuka on yritykseni ihanneasiakas ja pitäisikö tuotekehitystä tai myyntistrategiaa miettiä uusiksi.
Pitäisikö mahdollisesti ottaa strategiaksi tehdä pidempiä sopimuksia kumppaneiden kanssa vihreän siirtymän investointivaikutuksien vähentämiseksi?
Mitä ajatuksia yllä oleva herättää?