Kiinan vihreä siirtymä

Hiilineutraali Kiina 2060

Tuntuu, ettei maailmalla tehdä mitään vihreän siirtymän eteen, ja täällä Euroopassakin soudetaan ja huovataan. Onneksi oikeasti mennään yhteisönä eteenpäin, vaikka se ei aina siltä vaikuta, ja vaikka meillä on vielä paljon tekemistä edessä. 38. uutiskirjeen tavoitteena on pohtia, millainen tilanne Kiinalla on suhteessa tavoitteeseensa.

Kiinalla, yhdellä maailman suurimmista saastuttajamaista, on erittäin kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Tavoitetta ohjaa kolmen askeleen strategia, jota johdonmukaisesti toteutetaan.

• Päästöhuippu saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä Kiina antaa päästöjen vielä kasvaa, mutta ei enää sen jälkeen.
• Voimakas päästöjen vähentäminen tapahtuu vuoteen 2045 mennessä. Tässä vaiheessa päästöjä leikataan ripeästi monilla sektoreilla.
• Hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2060. Silloin lähes kaikki talouden osa-alueet ovat käytännössä päästöttömiä, ja loput pienet päästöt hyvitetään esimerkiksi hiilinieluilla tai teknologialla, joka poistaa hiilidioksidia ilmasta.

Tämän strategian toteuttamiseen Kiinalla on kaikki tarvittavat resurssit, eli rahaa ja poliittinen ohjaus. Kiinan hallintomalli mahdollistaa nopean toimeenpanon ja keskitetyn ohjauksen, niin hyvässä kuin pahassa.

Käytännössä tietyt ihmiset määräävät, ja se on laki.

Tässä kohtaa haluaisin kehua Kiinaa siitä, että se on pitkäjänteisesti toteuttanut omaa visiotaan ja ehkä oppinut historiasta, miten tehdä asioita hieman toisin.

Hyvää osviittaa antaa se, että Kiinan päästöt ovat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jo kääntyneet laskuun.

Punaisen lohikäärmeen maa on tehnyt hyvää pohjatyötä investoimalla vihreään siirtymään kaksinkertaisesti enemmän kuin mikään muu maa vuonna 2023.

Jopa yli 800 suuryritystä on sitoutunut olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Suurimmat säästöt tulevat energiatehokkuuden ja energiavarastoinnin prosesseista, tekoälyn hyödyntämisestä ja tehtaiden automaatiosta.

75 prosenttia maailman uusista tuulivoimaloista vuonna 2023 rakennettiin Kiinassa. Lisäksi maailman vetyasemista noin 40 prosenttia sijaitsee Kiinassa.

60 prosenttia EV-akuista valmistetaan Kiinassa.

Jopa yli 800 suuryritystä on sitoutunut olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Suurimmat säästöt tulevat energiatehokkuuden ja energiavarastoinnin prosesseista, tekoälyn hyödyntämisestä ja tehtaiden automaatiosta.

Mielenkiintoinen pointti: sähkönkulutus Kiinassa on kasvanut, mutta päästöt päinvastoin laskeneet! Aiemmin vastaavat pudotukset ovat johtuneet jostain kriisistä, mutta nyt laskun syynä on vähäpäästöisempi energia.

Pelkästään maaliskuussa Kiinassa asennettiin aurinkopaneeleita 23 gigawatin ja tuulivoimaa 13 gigawatin edestä! Bonuksena se, että aurinkopaneeleita asentavat myös pienet ja keskisuuret toimijat, eivät vain isot pelurit.

Kaikki ei silti ole oikeasti kaunista ja puhtoista, vaan uusia hiilivoimaloita syntyy jatkuvasti hyvien uutisten taustalla. Voitte kuvitella, minkälainen päätäntävalta ja kuinka paljon rahaa on kiinni hiilessä. Kuten Lauri Myllyvirta pohtii, Kiinassa käydään kabineteissa vielä suurta taistelua kivihiilen ja puhtaan energian välillä. 

Mielenkiintoista nähdä, miten valta ja rahat jakaantuvat, koska nähdäkseni Kiina ei aio perääntyä strategiastaan, mutta aivan varmasti aikoo huomioida vanhan kaartin intressit.

1,5 asteen lämpenemisen raja on menetetty, mutta jos Kiinassa päästöt alkavat oikeasti kääntyä laskuun, sillä on globaali vaikutus ja se toimii hyvänä ohjaavana esimerkkinä muille maille.

Mitäs muuta?

Yksi tärkeä asia, jota tulee seurata, on Kiinan uusi uusiutuvan energian hinnoittelupolitiikka, joka aiemmin oli sidottu kivihiilen hintaan. Eli niin sanotut takuuhinnat ovat poissa.

Käytännössä vihreän siirtymän ennätyskuukaudet johtuvat myös uusien hinnanmuutosten aiheuttamasta investointipiikistä, ja uudet projektit joutuvat neuvottelemaan hinnoista suoraan toimittajien kanssa.

Valtion keskusohjaus on antanut myös suurempaa päätäntävaltaa hinnoitteluun ja strategian jalkauttamiseen.

Made in China -tuotteet ovat kaikkialla, ja jos Kiina pystyy oikeasti vähentämään hiilen käyttöä, se tarkoittaa pienempiä Scope 3 -päästöjä.

Kiinan ostovoima ja uusiutuvan energian valmistukseen liittyvät komponentit voivat vaikuttaa eurooppalaisiin projekteihin.

Vihreän teknologian hinnat voivat laskea, jos kehitys jatkuu huimaa vauhtia, ja markkinoille tulee varmasti uusia toimijoita.

Presidentti Xi on luvannut, että päästöt laskevat tasaista ja jatkuvaa tahtia viimeistään vuonna 2030. Eli valtiolla on vielä paljon joustovaraa peliliikkeisiin, enkä usko, että trendi tulee olemaan täysin tasainen parin vuoden sisällä, hyvästä kehityksestä huolimatta.

Tämän lisäksi koko muun maailman pitää tehdä ryhtiliike. Ilmasto, energia ja logistiikka kietoutuvat yhä tiukemmin toisiinsa, ja tulen seuraamaan tilannetta erittäin tarkalla silmällä.

Tässä vielä yksi mielenkiintoinen tilasto ja lopussa lähteet.

Lähteet: World Economic Forum, CarbonBrief, YLE, Politico ja CENCT.