Voisivatko Woltin ja Foodoran kaltaiset alustayhtiöt korvata logistiikkayhtiöt kevytyrittäjillä?
Noin kuusi vuotta sitten kuuntelin Woltin perustajan esitystä startup-tapahtumassa. Hän pohti, että he voisivat siirtyä logistiikkaan ja ostaa pienempiä jakeluyrityksiä pois kaupungeista. Ruoankuljetus oli ollut helppo tapa päästä markkinoille. Näin ei kuitenkaan käynyt, mutta heidän ja muiden alustayhtiöiden matka jakelulogistiikkaan on jatkunut. Erityisesti B2C-toimitukset ovat olleet luontainen jatkumo, koska kuluttajat ovat jo tottuneet käyttämään palvelua.
Kaverini tilasi esimerkiksi uuden näytönohjaimen ja kuvaili prosessia erittäin vaivattomaksi. Tässä kuvakaappaus Verkkokauppa.comin ja Woltin yhteistyöstä:
Woltin ja Matkahuollon yhteistyö sai minut pohtimaan: entä jos kaikki tavarankuljetukset toimisivat alustojen ja kevytyrittäjien kautta?
Mahdollista, kyllä. Osittain todennäköistä, ehkä, mutta koko logistiikan siirtäminen alustataloudelle? Ehkä. Kevytyrittäjyydelle? Iso ei.
Verohallinto määrittelee kevytyrittäjän seuraavasti: “Olet kevytyrittäjä, jos työllistät itsesi ja toimit yrittäjämäisesti perustamatta kuitenkaan omaa yritystä.”
Kevytyrittäjyys on houkutteleva malli. Ei byrokratiaa, työn voi aloittaa heti. Se on työnantajalle ja -tekijälle näennäisesti helppo tie kustannustehokkuuteen ja nopeaan ansaintaan.
Miksei koko logistiikka sitten toimi kevytyrittäjämallilla?
Jos verrataan aluksi rahan näkökulmasta:
AKT:n TES:n mukaan henkilö- tai pakettiautonkuljettaja, jolla on alle 4 vuotta alalla, ansaitsee 14,87 €/h.
Suomen kuuluisin kevytyrittäjä Timur Fearless avasi kustannusrakenteensa Iltasanomille 2023:
“Jos teen pelkkiä Wolt-lähetyksiä, tienaan noin 20 euroa tunnissa. Sata euroa tulee täyteen 4–5 tunnissa. Jos ajan myös Foodoraa, saan noin 30 €/h. 20 kuljetuksella saan 90 €.” Fearless on kokenut, ajaa ilman autoa ja tuottaa kahden yrityksen toimituksia yhtä aikaa.
Uudemmat lähettikuljettajat tienaavat usein vain 10–15 €/h.
En tiedä, kuinka kestävää on ajattaa kevytyrittäjää, joka saa saman verran kuin työntekijä ja kattaa sillä itse eläkemaksut, verot, työterveyden, sairaspoissaolot, kaluston, yllätykset, energian ja lomat.
Väitän, että enemmistö kevytyrittäjistä olisi mieluummin palkkasuhteessa.
Toisaalta kevytyrittäjyys on erittäin kustannustehokas muoto logistiikkayrittäjälle. Tunnen tapauksia, joissa kevytyrittäjiä on käytetty perinteisessä logistiikassa ilman alustoja. Osa suurista yrityksistä on puuttunut tähän auditoimalla toimitusketjuja.
Varsinkin B2B-toimituksissa kevytyrittäjät ovat riski: sosiaalisen vastuun, mutta myös turvallisuuden näkökulmasta. Logistiikassa puitesopimukset, kilpailutukset ja vastuullisuusraportointi ovat arkea. Monet asiakkaat kieltävät kevytyrittäjien käytön toimitusketjuissa. Myös toimitusvarmuus voi kärsiä kevytyrittäjiä käytettäessä.
Kuljetusalalla vahingot voivat olla kalliita. Kevytyrittäjällä ei välttämättä ole minkäänlaista vakuutusturvaa. Muistan lukeneeni tapauksesta, jossa lähetti törmäsi mopollaan, ja alustayhtiö vieritti vastuun lähetille jolla ei ollut vakuutuksia. Meiltä asiakas vaatii todistukset vakuutuksista: meillä 500 000 € vastuuvakuutus, kumppaneilla usein lisäksi 1 000 000 €.
Turvallisuudesta ei saa tinkiä. Kevytyrittäjien ja alustojen pitäisi tarjota selkeä, läpinäkyvä ja turvattu malli vastuille ja vakuutuksille.
Lopuksi on vielä yksi iso kysymys: ovatko kevytyrittäjät työntekijöitä, yrittäjiä vai jotain siltä väliltä? Monissa maissa pohditaan yhä, mikä on heidän juridinen asemansa. Itse toivon tähän selkeää regulaatiota kaikkien osapuolten turvaksi.
Hybridiratkaisut voivat toimia
Kevytyrittäjyys ei ole itsessään huono malli. Se voi toimia osana kokonaisuutta – sesongeissa, keikkatöissä, paikallisesti – kunhan sopimukset, vastuut ja vakuutukset ovat kunnossa. Logistiikassa tavoitellaan kustannustehokkuutta. Mutta se ei saa toteutua kenenkään selkänahasta.
Voisivatko alustatalouden toimijat ottaa verkkokauppajakelun haltuun isoissa kaupungeissa?
Ehdottomasti. Kyse ei ole teknologiasta, vaan luottamuksesta ja vastuista. Alustatalouden osuus paketti- ja verkkokaupan jakeluista kasvaa koko ajan.
Voisivatko alustat ostaa logistiikkayrityksiä pois?
Kyllä.
Onko kevytyrittäjyys väliaikainen trendi?
Todennäköisesti. Tulevaisuudessa sama työ voi siirtyä roboteille.
Toivoa sopii, että yritykset, jotka käyttävät kevytyrittäjiä, ilmoittaisivat selkeästi: Käytetäänkö yrityksen kalustoa? Paljonko palkkaa jää käteen?
Se antaisi toiminnalle mahdollisuuden kestää päivänvalon.
P.S Tänään on tullut korkeimman oikeuden uusi linjaus liittyen ruokalähetteihin. ( Teksti on julkaistu alun perin 22.5.2025. Läpinäkyvää Logistiikkaa- uutiskirjeessä).
Tilaa uutiskirje tästä: https://logistiikka.carrd.co/