Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu 16.1.2025 Läpinäkyvää logistiikkaa -uutiskirjeessä.
Tällä kertaa sukellan siihen, miksi vetyä pidetään lupaavana vaihtoehtona raskaaseen liikenteeseen, ketkä valmistavat vetykalustoa, miltä vetyinfrastruktuuri näyttää Euroopassa ja mitä maailmalla muuten tapahtuu vedyn saralla.
Huomiona: en ole alan asiantuntija, ja varmasti jotain jää mainitsematta.
Tällä viikolla kysyin LinkedInissä, milloin vetyrekat yleistyvät. Alla olevassa kuvassa näet noin 100 äänestäjän otannan.
Vastaajista enemmistö uskoo, että vetyrekat yleistyvät 2030-luvulla, ja jopa neljännes arvelee, etteivät ne yleisty koskaan. Oma vastaukseni oli melko optimistinen – 2030-luvulla.
Miksi vetyä pidetään hyvänä vaihtoehtona raskaaseen liikenteeseen?
Vetyä pidetään hyvänä vaihtoehtona raskaaseen liikenteeseen, koska se tarjoaa pitkän toimintamatkan, nopean tankkauksen ja mahdollisuuden periaatteessa päästöttömään käyttöön, kun se on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Se on siis sopiva pitkän matkan kuljetuksiin ja suurten ajoneuvojen käyttöön. Lisäksi kestävillä energialähteillä tuotetulla vetypolttoaineella toimivat ajoneuvot voivat vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Maapallon vedyn määrä on käytännössä rajaton, ja sitä voidaan hyödyntää monin eri tavoin, kuten teollisessa tuotannossa ja energiavarastointiratkaisuissa. Tästä syystä vedyn katsotaan olevan yksi tulevaisuuden ympäristöystävällisistä avainteknologioista. Kuljetussektorilla vety voi korvata fossiiliset polttoaineet ja auttaa tiekuljetusten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
Vaikka akkusähköiset ajoneuvot yleistyvät erityisesti kevyemmässä jakeluliikenteessä, vetyteknologialla on etulyöntiasema raskaassa liikenteessä. Pitkän matkan kuljetuksissa akkuteknologian haasteina ovat akun varastointikapasiteetti, paino ja latausnopeus. Vetykäyttöiset polttokennot tarjoavat vaihtoehdon, joka ratkaisee nämä ongelmat.
Vetyajoneuvoilla voidaan ajaa yli 800 kilometriä yhdellä tankkauksella, ja tankkaaminen kestää vain noin 10–15 minuuttia, eli se on yhtä nopeaa kuin perinteisellä dieselkalustolla.
Mielenkiintoista on, että vetysäiliöt sijaitsevat usein ohjaamon takana, mikä voi rajoittaa kuorma-auton sallittua pituutta. Joissain maissa tämä voi tarkoittaa, että lastitilaa on lyhennettävä, mikä puolestaan vaikuttaa hyötykuormaan.
Vaikka vetyä tuotetaan jo teollisessa mittakaavassa, suurin osa siitä on edelleen fossiiliperäistä. Kestävällä tavalla tuotettu vihreä vety on harvinaista ja kallista, ja sen tuotannon laajamittainen käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja.
Tiesitkö, että vetyä on neljää eri väriä, jotka perustuvat eri tuotantomenetelmiin?
- Harmaa vety: Tuotetaan fossiilisista polttoaineista, kuten maakaasusta, ja sen tuotannossa syntyy suuria määriä hiilidioksidia.
- Sininen vety: Myös fossiiliperäistä, mutta hiilidioksidipäästöt pyritään sitomaan ja varastoimaan.
- Oranssi vety: Tuotetaan biomassasta, jätteestä tai muista ylijäämämateriaaleista ja on hiilineutraalia.
- Turkoosi vety: Saadaan metaanin hajottamisesta, jolloin syntyy kiinteää hiiltä ilman hiilidioksidipäästöjä. Menetelmä on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa.
Haluaisin lisätä tähän kohtaan hyvän näkökulman Janne Kojolta.
Ketkä valmistavat vetykalustoa?
Näin ensimmäisen vetyrekan Saksassa logistiikkamessuilla vuonna 2023. Liikenteessä en ole sellaista bongannut vielä kertaakaan.
Tämän takia oli mielenkiintoista selvittää, kuka niitä valmistaa ja keneltä sellaisen voi jo nyt ostaa.
Vetyrekkojen valmistajat ja saatavuus
- Hyundai Xcient Fuel Cell – Maailman ensimmäinen massatuotantoon tullut vetykuorma-automalli. (Alla olevassa kuvassa.)
Hyundai Xcient Fuel Cell - Nikola Tre – Tuotannossa ja tilattavissa.
Nikola Tre - Hyzon – Kolme mallia saatavilla.
Hyzon Fuel Cell Truck
Tämän lisäksi kiinalaiset valmistajat tarjoavat lukuisia vaihtoehtoja logistiikkaan Aasiassa, kuten Foton, Dayun, Dongfeng, FAW, GreatWall ja Sinotruk.
Kuorma-autovalmistajat kuten Daimler Truck ja Volvo Trucks taas kehittävät vetykäyttöisiä polttokennoajoneuvoja akkukäyttöisten sähkökuorma-autojen rinnalla. Vetykäyttöiset polttokennot soveltuvat paremmin raskaampiin kuormiin ja pidempiin toimintamatkoihin, ja tarjoavat pidemmän käyttöajan nopeamman tankkauksen ansiosta.
Suomeen voisi kyllä hankkia vetyrekan jo nyt, mutta niitä ei ole vielä saatavilla suoraan liikkeestä.
Milloin Suomeen saadaan ensimmäinen vetyrekka?
Veikkaisin, että ensimmäinen vetyrekka saattaisi saapua vuonna 2026 Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun investoinnin myötä. Kaupallista järkeä siinä ei välttämättä vielä ole, sillä Suomessa opimme vasta nyt hyödyntämään sähkö- ja kaasukalustoa, jonka infra alkaa olla käyttökelpoisessa kunnossa – vaikka siinäkin on vielä paljon tehtävää.
Lisäksi jakeluvelvoite suosii mielestäni dieselin käyttöä ainakin vuoden 2027 loppuun asti. Todennäköisesti samat yritykset, jotka Suomessa ottivat ensimmäisinä käyttöön sähkö- ja biokaasurekat, kuten Posti, Schenker ja Storeman Logistics, tulevat myös pilotoimaan vetykalustoa ennen kuin muut uskaltavat tehdä tilauksia.
Vetyinfrastruktuurin tilanne Euroopassa
Tämä ei ollut mikään helppo tehtävä, ja oli lähes mahdotonta selvittää vedyn nykyistä käyttöä raskaassa liikenteessä.
Yleisesti Euroopassa vetyinfrastruktuuri on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, ja EU:n tavoitteena on saavuttaa 40 gigawatin vihreän vedyn tuotantokapasiteetti vuoteen 2030 mennessä.
Euroopassa on tällä hetkellä 187 vedyn tankkauspistettä, ja vuonna 2023 löysin samalta sivustolta tiedon, että rekisteröityjä N2/N3-luokan kuorma-autoja oli Euroopassa 215 kappaletta.
Euroopan julkiset 350–700 barin paineistetut vetytankkausasemat (tilanne toukokuussa 2024)
- Islanti: 1
- Italia: 1
- Norja: 1
- Tšekki: 2
- Tanska: 2
- Puola: 2
- Espanja: 4
- Ruotsi: 4
- Itävalta: 5
- Iso-Britannia: 7
- Belgia: 9
- Sveitsi: 12
- Alankomaat: 24
- Ranska: 27
- Saksa: 86
Lähde: European Hydrogen Observatory, toukokuu 2024.
Tästä pääsee katsomaan asemia kartalta:
https://observatory.clean-hydrogen.europa.eu/hydrogen-landsc..
Alla H2-Stations -lähteestä esitetty vihreällä operoinnissa olevat asemat, keltaisella suunnitellut ja harmaalla vanhat projektit.
Tästä pääsee katsomaan karttaa selaimesta:
https://www.h2stations.org/stations-map/?lat=49.139384&lng=1…
Vedyn käytön yleiskuva maailmalta
Pohjois-Amerikassa on 60 vetyasemaa, joista neljä on raskaalle kalustolle, ja yli 40 asemista sijaitsee Kaliforniassa. Kiinassa on jopa 466 asemaa.
Etelä-Afrikassa on maailman suurin, 220 tonnin kuorma-auto, jonka energianlähteenä on vety. Australiassa rekisteröitiin maan ensimmäinen vetykäyttöinen rekka viime vuoden syksyllä. Toivoisin enemmän läpinäkyvyyttä tilastoihin.
Kuvassa Pohjois-Amerikan vetytankkauspaikat.
Vetytalous – Haasteet ja Mahdollisuudet
Vedyn ympärillä on valtava hype, mutta tie sen läpimurtoon on vielä pitkä. Poliittiset ja kaupalliset haasteet, infrastruktuurin kehitys ja vedyn tuotantokustannukset vaativat vielä ratkaisuja. Silti vety on vahvasti matkalla kohti keskeistä roolia globaalissa raskaassa liikenteessä.
Mitä tarvitaan vetytalouden läpimurtoon?
- Markkinavalmiit ja kustannustehokkaat vetyajoneuvot
- Kannustimet yrityksille ja kuluttajille vetyteknologian käyttöönottoon
- Riittävä vedyn tuotanto ja jakeluinfrastruktuuri
Keskeiset kehityskohteet
- Polttokennoteknologian tehokkuuden parantaminen
- Kustannusten alentaminen, jotta vetyrekat voivat kilpailla perinteisten energioiden kanssa
- Raskaalle liikenteelle soveltuvan tankkausverkoston rakentaminen
- Riittävä vihreän vedyn saatavuus päästöttömän liikenteen mahdollistamiseksi
Vaikka tie on mutkikas, vedyllä on potentiaalia mullistaa raskas liikenne – kunhan teknologia, talous ja infra kehittyvät yhdessä. Tämän kaiken saavuttaminen 2030-luvulla olisi huipputulos!