Tässä artikkelissa käydään läpi autourheilun kuningassarjan logistiikan monimutkaisuutta ja päästöjen vähennyksen haasteita.
Lähdetään liikkeelle logistiikasta. Kuvittele, että kaudella 2024 on ennätykselliset 24 kisaa viidellä eri mantereella!
Jokaisella tiimillä on noin 4-6 käytettävissä olevaa kisakokonaisuutta. Varalla oleva kalusto voidaan laittaa merikontteihin kulkemaan esimerkiksi Japanista Montrealiin vähentäen lentorahtin käyttöä.
Tiimeillä on yleensä kisan jälkeen seitsemän tuntia aikaa pakata varusteet, jotta ne kerkeävät seuraavin kisoihin. Myöhemmin lähtevät toimitukset kerkeävät kyllä paikalle, mutta ne liikkuvat kaupallisella lentorahdilla.
Huomiona: DHL on ollut edelliset 20 vuotta F1-sarjan päätoimittaja ja yhtiöllä on sopimus voimassa vielä seuraavaksi 9 vuodeksi.
Itsenäisillä tiimeillä on oikeus valita muita toimittajia, kuten vaikkapa Ferrarilla on CEVA.
Tonnimäärät olivat erilaiset lähteestä riippuen. Otan tähän DHL:n sivuilta olevaa statistiikkaa artikkelin tueksi.
DHL arvioi, että jokainen tiimi kuljettaa keskimäärin noin 50 tonnia rahtia vuodessa, mikä maksaa jopa yli 7.5 M€. Rahtia liikkuu kaudessa noin 130 000 – 150 000 kilometrin verran riippuen kisakalenterista. Vuonna 2023 kauden aikana kuljetettiin yhteensä 1400 tonnia tavaraa.
Yhteen tapahtumaan saatetaan käyttää jopa 6-7 Boeing-rahtikonetta.
Jopa 300 rekkaa siirtyy kilpailusta toiseen. Jos ne laitettaisiin peräkkäin, ne muodostaisivat yli 5 kilometriä pitkän letkan.
Logistiikassa on mukana yli 100 henkilöä ja 35 keltapunaisen yhtiön spesialistia per kisa.
Jokaisella tiimillä on noin kolme lavallista ensisijaista rahtia.
Tämä on ensimmäinen rahti, joka saapuu radalle, jotta tiimit voivat aloittaa autojen ja varikkotilojen pystyttämisen.
Logistiikkatoimittaja varustaa koko F1-kilpailuja varten omistetun rekkakalustonsa 5G-datan latausjärjestelmällä ja GPS:llä polttoaineenkulutuksen seuraamiseksi ja parhaiden reittien valitsemiseksi, käyttäen enemmän merirahtia ja korvaten Boeingin 747-rahtikoneet 777-koneilla, jotka ovat 18 % polttoainetehokkaampia.
Tässä hommassa ei tekoälyä käytetä, mutta löysin artikkelin jossa kerrottiin, että käytössä on tehokas optimointiohjelma C3, jolla hallitaan logistiikkayrityksien varauksia, aikatauluja ja reitityksiä sekä hallitaan kokonaisuutta. (https://info.c3solutions.com/blog-c3/what-we-can-learn-from-…)
Pidän mielenkiintoisena päästöjä ajatellen, että keskellä kautta ajetaan kilpailut Italiassa ja Monacossa, jonka jälkeen siirrytään Kanadan osakilpailuun, ja sen jälkeen ajetaan loput Euroopan kisat.
Tässä on vuoden 2025 kalenteri Formula1.com sivustolta

F1- sarjan suunnitelma päästöjen vähentämiseksi
‘Moottorit eivät pidä oikeanlaista ääntä ja päästöjen vähentäminen tekee lajista vähemmän mielenkiintoisen’ on ollut yhden fanikunnan näkökulma kestävään kehitykseen. Onneksi ajat ovat muuttumassa.
F1-sarja asetti itselleen vuonna 2019 strategian:
• Saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2030 mennessä
• Jättää positiivisen muutoksen perintö kaikkialle, missä kilpailemme
• Rakentaa monimuotoisempaa ja osallistavampaa urheilua
Vuonna 2026 kuninkuusluokka siirtyy käyttämään 100 % uusiutuvaa polttoainetta.
Vuonna 2022 sarjan päästöt olivat 223 031 tCO2e.
F1-sarja on tehnyt loistavasti työtä tunnistaakseen, etteivät he voi toteuttaa muutosta yksin. Tästä muutkin yritykset voisivat ottaa oppia: tunnistaa ja osallistaa tärkeimpiä sidosryhmiä.
F1-sarjalla niitä ovat: FIA, F1-tiimit, kisapromoottorit, kaupalliset kumppanit, mediayhtiöt, alkuperäiset moottorivalmistajat, tärkeimmät toimittajat ja fanit.
Tässä kuva F1-sarjan hiilijalanjäljestä:
![]() |
Oikeita tekoja on jo sarjassa tehtykin:
Itävallan Grand Prix vähensi päästöjä yli 90 % varikkokaistalla, varikkoalueella ja lähetyskeskuksessa uudella energian hallinnan keskuksella.
Bahrainin kansainvälisen radan aurinkovoimala tuotti 5,28 MW puhdasta energiaa vuoden 2022 ja 2023 Grand Prix -kilpailujen välillä – tarpeeksi uusiutuvaa energiaa kattamaan koko F1:n radan käytön, ja kapasiteettia jäi runsaasti ylikin.
Britannian Grand Prix -kisa toimi kokonaan vihreällä energialla muun muassa 2 746 aurinkopaneelin voimin. Väliaikaisissa generaattoreissa käytettiin uusiutuvaa dieseliä.
Muita keinoja ovat olleet henkilömäärien ja varusteiden sekä kilometrien vähentäminen.
Sarjan yksi isoimmista haasteista on luoda vuosille 2026 – 2030 uskottava kompensointistrategia.
Tästä pääset lukemaan vuoden 2023 Formula 1 Impact-raportin:
https://corp.formula1.com/wp-content/uploads/2024/04/Formula…
Artikkeli on julkaistu Läpinäkyvää Logistiikkaa -uutiskirjeessä 5.9.2024.