Pitääkö yrityksen lain mukaan mitata ja raportoida C02-päästöjä? Mitä logistiikan tulisi huomioida?
Logistiikan merkitys on kasvanut, kuten myös samalla paineet ympäristövaikutusten minimoimiseen. Uutisista luemme jatkuvasti EU-regulaatioista ja konsulttien kannanotoista, jotka painottavat ympäristövastuullisuuden tärkeyttä.
Lyhyesti yrityksien ei ole pakko mitata päästöjään tai logistiikan ympäristövaikutuksia, mutta tilanne on pikkuhiljaa muuttumassa:
- Vuoden 2025 alussa raportointi tulee pakolliseksi yli 500 työntekijää työllistäville listautuneille yrityksille.
- Vuonna 2026 velvollisuus laajenee koskemaan myös muita yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavista ehdoista:
- Yli 250 työntekijää
- Liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa
- Tase yli 20 miljoonaa euroa
- Pienet ja keskisuuret yritykset saavat julkaista raporttinsa vuonna 2027
- Vuonna 2029 ei-eurooppalaisten yritysten, joilla on EU:ssa yli 150 miljoonan euron nettoliikevaihto ja joilla on EU:ssa vähintään yksi, tietyt kynnysarvot ylittävä tytäryhtiö, tulee raportoida alkaen tilivuodesta 2028.
Mihin tämä sitten perustuu?
CSDR-direktiiviin, joka on lainvoimainen yrityksien kestävyysraportointia koskeva Euroopan unionin direktiivi. Minulle tuli uutena tuttavuutena tätä uutiskirjettä tehdessäni myös NFRD-direktiivi, jonka CSDR korvaa.
Non financial reporting directivea ollaan hyödynnetty yli 500 hengen yrityksiin ja valikoiduilla kriteereillä. Nyt se olisi tarkoitus saada kattamaan kaikki yritykset.
Uusi CSDR-direktiivi pakottaa eurooppalaiset yritykset johtamaan ilmastonmuutoksen hillintää laadulla.
Jos päästöjen laskenta ja ympäristö innostaa tai uni ei meinaa tulla silmään, niin suosittelen tutustumista näihin kahteen asiasisältöön.
- ISO 14083 -standardi, joka on kansainvälinen standardi, joka tarjoaa ohjeita kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen kuljetus- ja logistiikka-alalla
- GLEC-kehys, joka toimii ensisijaisena ohjeistuksena logistiikka-alalle ISO 14083 -standardin implementoinnissa.
Tästä saa syväluotauksen GLEC + ISO 14083: https://tinyurl.com/mpkvuzyt
Päästöraportilla johdetaan yrityksen kannattavaa kehitystä
Vertailukelpoinen ja laadukas raportointi mahdollistaa kehityksen todenmukaisen johtamisen sekä toteutumisen.
Kyllä, se tulee nostamaan liiketoimintakustannuksia, sillä yrityksien on opittava EU-standardien mukainen raportointimalli ja hankittava raportoinnin verifioinnille ulkopuolinen tarkistus, sekä tehtävä siitä
digipohjainen XHTML-muotoinen raportti.
Haastattelemani Teslan entinen globaalin toimitusketjun hankintapäällikkö Nathan Cunningham kiteytti asian hyvin:
Päästöjen vähentämisessä on kaksi asiaa jotka tulisi ensisijaisesti huomioida:
a) Selvittää yrityksesi nykytilanne päästöjen osalta mahdollisimman laadukkaasti
b) Selvittää keinoja saada päästöjen vähentämisestä positiivinen sijoitetun pääoman tuotto
Konkreettiset hyödyt raportoinnista:
- Luot tulevaisuudenkestävää yritystoimintaa
- Läpinäkyvämpää tietoa sidosryhmillesi
- Helpommat sijoitus- ja ostopäätökset kumppaneille
Päästöjen mittaaminen voi tuottaa sinulle päänsärkyä jo huomenna
Sääntely ja politiikka ohjaavat Euroopan kehitystä. Suurelle yleisölle alkaa pikku hiljaa olla selvää, että paineet ympäristövastuulliseen raportointiin kasvavat entisestään.
Varhain aloittanut yritys saa etulyöntiaseman.
Iloksemme monet yritykset ovat alkaneet mitata päästöjään, ja tekemään oikeita tekoja sekä konkreettisia suunnitelmia todellisten päästövähennyksien aikaansaamiseksi.
Ylen uutisissa oli muutama viikko sitten uutinen, että enemmistö kyselyyn vastanneista PK-yrityksistä on joutunut vaihtamaan kumppania korostuvista toimeksiantajan vaatimuksista, ja suuryritykset tiukentavat seulaa koko ajan.
Tähän mennessä päästöjen raportoinnin osalta olemme edenneet hitaasti. Logistiikan osalta päästödatan saamiseksi voi tulla yllättävä pyyntö yrityksen sidosryhmältä tai yrityksen sisältä.
On selvää, että ympäristövastuullisuus on tulevaisuuden menestystekijä.
Haluaisin muistuttaa, että meillä on jo nyt EU-taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee mikä on kestävää liiketoimintaa.
Taksonomian pointti on mahdollistaa kestävää sijoittamista helpommin.
Oletko esimerkiksi ikinä kuullut Corporate Knight -julkaisusta?
Vuodesta 2005 he ovat julkaisseet listaa maailman sadasta vastuullisimmasta pörssiyhtiöstä.
Vuoden 2024 listalla on neljä suomalaista ja kolme ruotsalaista yritystä.
Jos tarkistat julkaisujen kärkinimiä, niin yksittäisen yrityksen osakkeen arvo on kasvanut usein linjassa listalle ylöspäin nousun yhteydessä jopa 25%.
Eli yritykset jotka pääsevät listalle herättävät ja mahdollistavat monen sijoittajaryhmän kiinnostuksen, mikä taas nostaa yrityksen osakkeen arvoa.
Tästä pääset tutkimaan vuoden 2024 top 100 rankingia:
https://tinyurl.com/2ddyptev
Mistä sitten pitäisi aloittaa?
Aloittaisin kysymällä johdolta tai yrityksen vastuullisuudesta vastaavalta, miten minun tulisi valmistautua tulevaan direktiiviin.
Mikä on minun vastuuroolini koskien ympäristövastuullisuutta ja päästöjenvähennystavoitteita?
En ala tässä kohtaa opettamaan päästöistä tai mittaustavoista, mutta raporttien tulisi olla mahdollisimman vertailukelpoisia saman alan yrityksien kanssa, että niistä olisi oikeasti jotain hyötyä.