Paperin aika logistiikassa on ohi

Logistiikan digitalisaatio ja mitä se oikein on?

Kirjoittanut Fintrafficin Teemu Heikura Head Of Logistics ja Janne Lautanala Chief Ecosystem and Technology

Yhteenvetona digitalisaatio mahdollistaa logistiikan toimitusketjulle läpinäkyvyyttä ja vie koko sidosryhmän lähemmäksi unelmatulostaan pienemmällä vaivalla.

“Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, halusi sitä myöntää tai ei ja se käy läpi jokaisen toimialan.
Digitalisaatio on tehnyt jo sitä pitkään, joten tämä ei ole mikään uusi juttu. Kuitenkin osa toimialoista luottaa edelleen vahvasti paperiin ja manuaaliseen prosessiin tiedon vaihdossa.Yksi toimiala, jossa näin on, on logistiikka. 
Toki tälläkin sektorilla digitalisaation osalla osa toimijoista on jo pitkällä, mutta osalle se tuntuu olevan asia, jota vastustetaan viimeiseen asti peläten sen tuomaan lisäkustannusta. Toki lainsäädäntökään ei ole mahdollistanut täyttä digitalisaatiota tämän osalta, mutta nyt siihenkin on tulossa muutos ja Euroopan sisäiset kuljetukset on mahdollista hoitaa täysin sähköisesti (eFTI säädös). Muutenkin EU on nyt puuttumassa logistiikkaan ja lisäämässä digitalisaation astetta. 

Taustalla tässä kaksi ajatusta, toiminnan tehostaminen ja vihreä siirtymä. Vaikka moni tulevista säädöksistä vaikuttaa vapaaehtoiselta, niin ne tulevat muiden säädösten kautta velvoittaviksi ja siksi nämä tulevat koskemaan lähes jokaista logistiikan toimijaa, halusivat ne tai ei.

Me Fintrafficilla halutaan nähdä logistiikan digitalisaation edistyvän nopeasti. Uskomme vahvasti digitalisaation ja tiedon vaihdon tuomaan hyötyyn ja kustannustehokkuuteen. Digitalisaatio on avain, jolla myös logistiikassa päästään tehokkuuden kasvattamiseen. 

Avainasioita tehokkuuden kannalta ovat läpinäkyvyys, datalla johtaminen ja oppiminen. Logistiikan osalta olemme visioineet, että eri toimijat voisivat vaihtaa tietoja helposti keskenään, niin datahubit kuin yksittäiset ratkaisut. Jotta tähän päästään on käytettävä standardeja. Yksi standardi on eFTI ja sen määrittelemä tietosisältö ja toinen on CountEmissionEU:n määrittelemä päästöjen raportointimalli. Myös meripuolella tulee säädöksiä raportoida satamailmoituksia (eMSW). Fintraffic toteuttaa suomeen sekä eFTIn kansallisen toteutuksen, että eMSW toteutuksen, joka tunnetaan projekti nimellä NEMO.

Olemme myös jo nähneet, että keskitetyille datahub-ratkaisuille on kysyntää tietyissä liikenteen solmukohdissa. Meripuolella tästä on toimiva toteutus ja lentoliikenteen puolella vastaavaa selvitettiin vuoden 2023 aikana.

Kaikki nämä ratkaisut lisäävät läpinäkyvyyttä toimintaan digitalisaation avulla ja toimijoiden tulisi ottaa nämä käyttöön heti, sillä meillä suomessa ei ole aikaa hukata digitalisaation tuomia hyötyjä logistiikan osalta, eikä muuallakaan.

Meidän rahtikustannuksemme ovat suuremmat kuin muualla Euroopassa, joka laskee meidän kilpailukykyämme. Syitä tähän on useita eikä vähimpänä meidän asemamme Euroopan nurkalla logistisena saarena. Muutenkaan Suomen tilanne ei ole helpoimmasta päästä taloudellisessa mielessä, ja hyödyt on ulosmitattava ensimmäisinä Euroopassa, jotta pysymme kilpailukykyisenä. Meillä ei ole varaa hukata mahdollisuuksia.

Muutamia esimerkkejä mainitakseni, joissa digitalisaatiosta on logistiikan osalta saavutettu ja saavutettavissa hyötyjä. Suurimmalla osalla suomen satamissa on käytössä PortActivity-ratkaisu, jota toimijat kehittävät yhteistyössä eteenpäin. Ratkaisun avulla satamien toiminta on tehostunut ja myös rekkakuskit ovat tietoisia onko laiva ajoissa vai myöhässä. Myös lentokentän kontekstissa tälle on nähty tarvetta, mutta toteutus on jäänyt tähän mennessä uupumaan. Kolmas esimerkki on tiehavainnot ja tiestön tilannetieto. Fintraffic Mobiili-sovelluksen kautta saa tietoa tiestön tilanteesta ja häiriöistä. Kohta sovelluksen kautta voi antaa myös joukkoistettuja havaintoja, jolloin jokainen voi ilmoittaa ongelmista tiestöllä tai kertoa onko vaikka porotokka tiellä. Ja tämän kaltainen tieto ei ole keneltäkään pois vaan nimenomaan auttaa kaikkia tiellä liikkujia liikkumaan turvallisemmin perille.Yhteenvetona todettakoon, että digitalisaatio tulee logistiikkaan niin regulaation myötä kuin erillisinä palveluina. Vaikka ne voivatkin alkuun tuoda kustannuksia on niillä pidemmässä juoksussa saavutettavissa kustannussäästöjä läpinäkyvyyden ja datajohtamisen myötä. Muutosta ei kannata vastustaa vaan mennä mukaan heti, sillä meidän on Suomessa saatava tehot irti digitalisaatiosta ennen kuin on myöhäistä ja se koittaa nopeammin kuin haluamme uskoa.”