Skip to content

Yhteenveto Suomen ja EU:n ilmastopolitiikasta sekä tärkeät päivämäärät

(Julkaistu Läpinäkyvää Logistiikkaa -uutiskirjeessä 23.1.2024.)

Yhteenveto ilmastopolitiikasta

Haluan konkretisoida EU:n ja Suomen tavoitteet ja mahdolliset lainsäädäntöjen vaikutukset yritykselle. Lopussa annan työkaluja edellä mainittujen sisäistämiseen liiketoimintaasi.

Aloitetaan tutkimalla sovittuja sopimuksia ja tavoitteita!

Lisäyksenä tähän Suomella on tavoitteena nostaa jakeluvelvoite 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja lämmityskoneiden jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 

Tieliikenteen, maatalouden ja teollisuuden on vähennettävä päästöjä suhteessa muihin aloihin Suomessa kaikkein eniten.

On hyvä pohtia tavoitteiden vaikutuksia toimitusketjulle. 

Esimerkiksi ETS2 -polttoainejakelun päästökaupan vaikutus voi olla
10-15 snt/litra vuonna 2030 jos päästöoikeuden hinta olisi noin 50 €. Tämä kasvattaisi perävaunullisen kuorma-auton kustannuksia vuodessa 3643 € ja pakun 133 €.  (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

Miltä näyttävät Suomen vaikuttamisen tavoitteet EU:ssa?
Mitkä ovat suurimmat Suomen logistiikkaan vaikuttavat regulaatiot?


Suomen tavoitteena on mielestäni turvata maamme kilpailukyky hyödyntämällä geopoliittista tilannetta. Suomella ei ole Novo Nordiskin kaltaista yritystä veronmaksajana kuten Tanskalla.
Suomen status saarena kasvaa, ja omavaraisempi EU olisi meille parasta. 

EU:n haastavin tehtävä on laatia yhdenmukaiset tavoitteet kaikille jäsenmaille. Nallekarkit menevät harvoin tasan ja Suomen osalta poikkeuksien mahdollistaminen tulevaisuudessakin olisi tärkeätä. 

Kunhan ilmastotavoitteista ei jousteta!



Minkälaisia päästövähennyksiä on Suomen aikajanalla ja mitkä ovat hallituksen askelmerkit?

Hallituksen aikajana

2024
NECP eli Suomen energia- ja ilmastosuunnitelma

Vuosien 2025-2027 valmistelut: velvoitetasot, seuraamismaksutasot, joustomekanismi ja uusiutuvan energian RED 3 direktiivin täytäntöönpano (Sisältää liikennesähkön.)

Vähähiilitiekarttojen päivitys

Teollisuuspoliittinen strategia

YK:n ilmastoraportti tavoitteista ja edistymisestä

2025

KAISU – Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 

Hallitusohjelman mukaisen päästövelan lyhentämisohjelma ja hiilineutraaliusstrategia 

NECPR – Suomen päästöjen hallinta- ja vähennyssuunnitelma. 


Päästövähennyksien aikajana

2025

Jakeluvelvoite +3 % 
Uusien kuorma-autojen CO2 -15% vs 2019 
2026

Jakeluvelvoite + 3 %
Julkiset hankinnat: pakettiautot 0 g/km ja päästöttömien kuorma-autojen  osuus kasvaa

2027

Jakeluvelvoite + 3 %
Polttoainejakelun EU-päästökauppa voimaan.
(Mahdollisuus olla osallistumatta)

2028

EU:n yhteinen malli päästölaskennalle astuu voimaan.

2030

Vaatimukset sähkö-ja vetytankkauspisteille
ydin- ja kantaverkolle

Uusien kuorma-autojen
CO2: -30 % vs. 2019

Uusien kuorma-autojen
CO2 -raja-arvovaatimukset
-45 % vs. 2025

Uusiutuvan energian direktiivi kiristää jakeluvelvoitteen vaatimuksia EU:ssa

2034

Nollapäästöisyysvaatimuksia kansainväliseen liikenteeseen. 
(Ehdotus)

2035

Uusien kuorma-autojen CO2 vaatimukset -65 % vs 2025.
“Lähes 80 prosenttia kuljetusalaan vaikuttavasta lainsäädännöstä on vähintäänkin osin sidonnaista EU-säädöksille” – Anssi Kujala, SKAL
Mitkä asiat tulevat eniten muuttamaan logistiikan kuljetuksia
kymmenessä vuodessa?

SKAL:in jäsenten vastauksien merkittävimmät nostot olivat työvoiman saatavuus, käyttövoima, polttoaineen ja muiden kustannusten nousu ja sääntely sekä politiikka – tuossa järjestyksessä.

On entistä tärkeämpää osallistaa kumppaneita hyvissä ajoin muutokseen. Tämän kaltaista murrosta logistiikassa emme ole kokeneet elinaikanamme. Jokainen logistiikkayritys on erilainen! 




Tarkistetaan vielä tulevan puheenjohtajamaa Belgian prioriteetit

Belgian fokus kuuden kuukauden kaudellaan on vihreä, älykäs, ja turvallinen liikenne sekä liikenteen sosiaaliset kysymykset. 

Tämän lisäksi on mielenkintoista saammeko vahvistuksen TEN-T ja EURO 7- säädöksille.


Kaksi viitekehystä tulevaisuuden pohdinnalle 

Tässä kaksi superhelppoa tapaa pohtia tulevaisuuden vaikutuksia liiketoiminnallesi. SWOT- viitekehys toimii hyvin yrityksen sisäiselle pohdinnalle ja PESTEL- viitekehys ulkoisten vaikuttajien pohdintaan.