Skip to content

Fiilistellään sähkörekkaa 4-tien runkokuljetuksissa

(Artikkeli on alunperin julkaistu 10.1.2024 Läpinäkyvää Logistiikkaa- uutiskirjeessä.)

Helsinki-Oulu sähkörekalla

Fiilistelen yhden Suomen tärkeimmän valtatien liikennöimistä sähköisellä rekalla.

Valtatie 4 on Suomen halki kulkeva valtatie, jonka pituus on 1295 km.
Tie kuuluu kokonaisuudessaan yleiseurooppalaiseen Ten-T -väyläverkkoon ja Helsinki–Tornio -ydinverkkoon (EU:n linjaama).

Nelostiellä ajaa päivittäin tuhansia ajoneuvoyhdistelmiä ja Kirri-Tikkakoski -välillä kulkee noin 3000 raskasta ajoneuvoa päivittäin. Tieliikenteen tavarakuljetuksissa on arkipäivää saada paketti pääkaupunkiseudulta Ouluun seuraavaksi päiväksi.

Olen itse keskittänyt energiaani merkittävästi biokaasuun, ja halusin oppia enemmän sähköstä käyttövoimana. Uutiskirjeeni mahdollistaa oppimani jakamisen ja uudelleen oppimisen.


“Sähköllä käyvä HCT-rekka on vielä utopiaa” – OP-media, 04.2021

Noin 30 kuukautta vaadittiin “utopian” murtamiseksi. 
Sähkö tieliikenteen tavarakuljetuksissa on todettu kustannustehokkaaksi käyttövoimaksi
paikallisliikenteessä ja kaupunkien välisissä kuljetuksissa, mutta miksei lähivuosina myös runkoliikenteessä?

Tieliikenteen tavarakuljetuksissa on tällä hetkellä neljä raskasta kuorma-autoa, jotka ajavat isompaa kuormaa kaupunkien välillä. (Sellaisia isoja, joita näkee moottoritiellä.)

Sähkörekkojen yleistyminen runkoliikenteessä edellyttää useita asioita, eikä hintojen tarvitse edes laskeutua nykyisestä, vaikka hinta on lähes kolminkertainen perinteiseen käyttövoimamoottoriin.

Lasketaan case Oulu-Helsinki auki

Otetaan työluvuksi, että sähköinen rekkaveturi maksaa 2.8x enemmän perinteiseen dieselmoottoriin verrattuna, ja hinnaksi tulee 120 000 € eli sähköisen ajoneuvon hinta olisi 336 000 €.

Jos rekka kuluttaa 33 litraa dieseliä sadalla kilometrillä, se tekee sähkönä 110 kilowattituntia.

Otetaan vuosittaiseksi ajosuoritteeksi 180 000 km ja oletetaan, että dieselin hinta on 1.5 € per litra ja sähkön 25 snt per kilowattitunti (alv 0 %). 

Tällä laskukaavalla sähköllä tulee viiden vuoden aikana 200 000 € etu versus diesel. 360 000 km ajosuorite vuodessa tekisi vuodessa 79 t€ ja viidessä vuodessa 400 000 € enemmän säästöä. 
Parin sadan tuhannen vuosittaisella ajosuoritteella kuljetusyrittäjä pääsisi +-0 -tulokseen.

Asiassa on pari muuttujaa: latausinfra, akut ja usko! 


Kuljetusalalla arvosana matikasta on yleensä 4 ja uskonnosta 10, jonka tuloksena saamme keskiarvoksi 7 .(…Se hetki, kun tajuat vitsin!)

Tämän uskon vahvistamiseksi tiedän useamman yrityksen, kotimaisen ja kansainvälisen, jonka tahtotilana olisi selvittää erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoja dieselille 0–5 vuoden aikavälille. Eli tälläkin hetkellä joku ostaisi sinulta toimituksia, jos saisi varteenotettavia ehdotuksia.

Tämän tyylisessä kalustossa avaintekijänä on, että se mahdollistaa pidemmät sopimukset.
Pidempi sopimus helpottaa kuljetusyrittäjää tekemään investoinnin, ja asiakasyritystä se helpottaa budjetoinnissa. Se mahdollistaa hintojen tasaisuuden läpi sopimuskauden.

Asiakkaille logistiikkayritykset pystyvät tarjoamaan täysin uudenlaisia palvelukonsepteja sekä erottautumaan positiivisesti kilpailijoista. Isona tekijänä on, että sähkörekka on päästötön, ainakin paikallis- eli lähipäästöjen osalta. Itse toivoisin yritysten viestivän vielä selkeämmin, käyttävätkö ne “vihreää sähköä” lataamiseen vai eivät. Se antaisi sitten kuvan CO2-päästöjen todellisuudesta.

Uskoa koettaa kuitenkin varmasti vielä se, että eräs kalustonvalmistaja kertoi minulle, etteivät akut kestäisi päivittäistä Oulu–Helsinki -ajoa kuin muutaman vuoden.

Pohdinnan aihe on latausinfra ja sen valmistumisen aikataulu

Todennäköisesti raskaat ja kevyet sähköajoneuvoyhdistelmät tulisivat pysähtymään Jyväskylän seudulla ’yhden pysähdyksen taktiikalla’.

Jos suurteholatureilla olisi 30 minuutin latausaika, pelkästään rautaan vaadittaisiin jo useamman sadantuhannen euron investointi.

Mikäli kaikki 3000 autoa ladattaisiin Jyväskylässä, piikki olisi parhaimmillaan 150 autoa yhtä aikaa latauksessa: jokaista kun syöttää vajaalla megawatilla, se alkaa vaatimaan jo dedikoitua voimalaitosta.

Tasaisesti jaettuna 3000 ajoneuvon latausta tarkoittaa 63 30 min slottia tarpeiden täyttämiseksi.

Jos liikennettä on paljon, niukkuus ohjaa tiettyjen latausaikojen hinnoittelua kovemmaksi. Tämä voi fundamentaalisti muuttaa yrityksien reitityksiä.

Mielenkiintoista on, että lähiseudulla olevat yritykset pyrkisivät nostamaan omien latureidensa käyttöasteita tarjoamalla latauspalveluita muille, ja näin jyvittämään omat investointinsa alhaisemmiksi.

Itse uskon, että parin vuoden sisällä saamme varmasti ensimmäisen sähköisen rekan kulkemaan Oulu-Helsinki -väliä, mutta biokaasu tulee olemaan yli 200 000 kilometrisuoritteilla säännölliselle reitille yrittäjän ykkösvalinta.

Pohdin myös vaihtoehdoksi useamman pysähdyksen taktiikkaa ja useampaa sähköajoneuvoa matkalla, mutta jokainen pysähdys ja kosketus maksaa, enkä jaksa uskoa sen toteutuvan.

Hetkinen, unohdit mainita mitään vedystä?
Jep, ei taida Suomessa olla vielä yhtäkään maksavaa asiakasta tieliikenteessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *